Soitin iltayön hämärissä yleensä vartin varpuspöllöä ja loppuyön helmipöllöä tavalliselta mankalta. Välillä kokeilin muutamia kertoja sarvi-, suo- , ja hiiripöllön ääniä, mutta se ei tuottanut tulosta.

Pyyntiaika kesti hämärästä yleensä aina klo 01-02 saakka. Pyyntipaikoista yhtä käytin 7 kertaa, muuten vaihdoin kaikkina muina öinä pyytipaikkaa eri puolille Kuusamoa.  Pyyntiöitä tuli yhteensä 26 , joista 3 oli nollaöitä, muutama 1-3  pöllön yö, ja syyskuun parhaimpina öinä pääsin yli 10 rengastukseen, huippuyön tuottaessa 14 helmarirengastusta syyskuun alussa. Vielä lokakuun 14 pvänä pöllöjä oli liikkeellä Itä-Kuusamossa, sillä huolimatta verkkojen jäätymisestä ja täysikuusta sain 5 helmaria ja yhden varpuspöllön kihlattua ja useita  liikkui vielä näiden lisäksi lähistöllä.

Pyynti tuotti  131 yhteensä  helmipöllöä, 7 varpuspöllöä ja 3 sarvipöllöä renkaisiin. Yllättäen en saanut AINUTTAKAAN kotrollia, vaan kaikki olivat renkaattomia. Helmipöllöistä valtaosa oli luonnollisesti 1kv lintuja, 2kv lintuja oli 20 ja tätä vanhempia vain 4 yksilöä.
Kontrollien puute ihmetytti, sillä kesällä Kuusamossa rengastettiin satoja helmipöllön poikasia (noin 350) ja emojakin pyysin parikymmentä. Kuusamosta löytyi kesällä yli 100 helmarin pesää, joista valtaosasta rengastettiin poikaset.
Pyyntitulosten perusteella näytti siltä että vaellus oli voimakkainta heti syyskuun alusta alkaen kestäen lähes yhtä vahvana kuukauden verran, pyyntituloksen vaihdellessa sääolosuhteiden mukaan. Vahvinta helmipöllöjen liikehdintä oli syykuun kahtena ensimmäisenä viikkona.

Oma vahva tuntuma, perustuen lähestyvien pöllönäänien ilmansuuntaan oli, että suuri osa helmipöllöistä tuli idän ja kaakon suunnasta. Tämä selittäisi myös kontrollien puutteen, sillä Kuusamo on Venäjän rajalla ja pyyntipaikkani sijaitsivat valtakunnanrajalta vain 20-60 km päässä. Sillä suunnalla ei taida kukaan rengastaa karvanaamoja?

Teksti ja kuva: Jyrki Mäkelä