Eletään ainutlaatuista pöllökevättä. Myyräkansan runsastuminen on saanut helmipöllöt perustamaan perheen satoihin luonnonkoloihin ja telkänpönttöihin pitkin Koillismaata. Pöllöpesyeen kasvattamiseen riittää nyt ruokaa. Metsä- ja peltomyyriä vilisee maastossa, vaikka syksyinen myyrähuippu tuntuukin hieman taittuneen. Peltomyyrien paljous näkyy maisemassa ”heinämakkaroina” kun myyrät ovat kaivaneet käytäviään ja syöneet pellon kasvistarjottimelta kaikkea eteen tulevaa.

Helmipöllömamma on pyöräyttänyt ensimmäisen munansa kolon pohjalle jo huhtikuun alussa. Toisesta munasta se on aloittanut kuukauden mittaisen haudontaurakkansa ja koska munia on ilmestynyt aina joka toinen päivä yksi kerrallaan, on ensimmäiset munat valmiita kuoriutumaan runsas viikko ennen kuopuksia. Samasta syystä kolon uumenissa varttuvat nuoret pöllönpojat ovat erikokoisia ja - ikäisiä. Helmipöllökoiraan rooliin on kuulunut myyränpyynti. Kevätöinä se on seurannut tarkasti karvakansan liikkeitä ja vienyt rouvalle syötävää niin paljon kuin se on ehtinyt. Rouva on ollut sitä hedelmällisempi, mitä notkuvamman myyräpöydän pöllöherra on kattanut. Tänä keväänä munia on munittu muutama muna keskivertokevättä enemmän. Ylimäärämyyrät on varastoitu siististi pesässä hautovan helmipöllömamman viereen, joten helmipöllöperheessä ei nähdä nälkää tänä keväänä.

Huonoina myyrävuosina tilanne on toisin. Pesyeet ovat pieniä ja monesti osa pienemmistä poikasista kuolee nälkään ja joutuu isompien sisarusten ruokalistalle. Luonnossa mitään ei tuhlata. Vielä useammin myyräkadon koittaessa pesiminen jätetään kokonaan väliin. Välivuodet ovat kaikille petolinnuille tyypillistä, olivat ne sitten päiväpetolintuja tai yöaktiivisia karvanaamoja. Koska ruokapöydän antimet vaihtelevat, on pöllöille kehittynyt tapa vaeltaa huonoilta ruokamailta paremmille apajille. Pidemmillä vaelluksilla suuri osa pöllöistä kuolee, kun ruokaa ei heti löydy. Helmipöllön kohdalla vaellusherkkiä ovat varsinkin naaraat. Ne kiertelevät ja hakevat aluetta, josta löytyisi helmipöllökoiras, joka voi tarjota sille runsaita myyrälahjoja. Helmipöllökoiraat puputtelevat kevättalven tyyninä öinä ja kutsuvat naaraita omalle tontilleen. Jos karvaisia kihlajaislahjoja riittää pöllöherralta viikosta toiseen, solmii helmipöllörouva kevään kestävän liiton ja asettuu taloksi.

Helmipöllölle kelpaavat asunnoksi niin palokärjen kairaamat kolot kuin telkälle asetetut pöntötkin. Pesäkolo voi paljastua asutuksi, jos sen reunalla on muutamia tummia pöllönuntuvia. Naaras pudottaa vatsapuolelta ison tukun höyheniä, jotta se pystyy hautomaan kunnolla. Pesäpuuta rapsuttaessa pöllömamma usein kurkkaa kolon suulta, kuin tarkistaen kuka koputtaa. Tänä keväänä kannattaa tarkistaa telkänpöntöt ja luonnonkolot, sillä niissä saattaa asustaa helmipöllön lisäksi jokin muu pöllö. Hiiripöllöt, pikkuruiset varpuspöllöt ja suuremmat viiru- ja lapinpöllöt pesivät varmuudella myös, mutta niistä pesimähavainnot ovat paljon harvinaisempia kuin metsiemme yleisimmästä pöllöstä, helmipöllöstä. Rengastusta ja tutkimusta varten kaikki pöllöhavainnot ovat kiinnostavia.

Pöllö- ja muista lintuhavainnosta voi ilmoittaa numeroon 0407504511/Jyrki Mäkelä

Viimeaikaisia muuttolintujen ensihavaintoja Kuusamosta:

15.5: Alli.14.5: Heinätavi, mustakurkku-uikku, pikkutylli, käenpiika, törmäpääsky, sinipyrstö. 13.5: Sinirinta. 12.5: Räystäspääsky. 10.5: Tunturikiuru, peltosirkku. 9.5.: Härkälintu. 8.5: Käki, keltavästäräkki. 7.5: Tukkakoskelo, haarahaukka, ruskosuohaukka, tylli, pikkukuovi, pikkulokki, kalatiira, lapintiira, metsäkirvinen, pensastasku. 6.5: Pajulintu, mustalintu, meriharakka, suokukko, mustaviklo. 5.5: Kaakkuri, liro. 4.5: Suopöllö. 3.5: Nokikana. 1.5: Silkkiuikku, leppälintu, tiltaltti
30.4: Harmaasorsa, haarapääsky, lapinsirkku. 29.4: Sepelrastas, kirjosieppo.28.4: Kuikka, rantasipi. 27.4: Kivitasku. 25.4: Lapasorsa, tukkasotka, sääksi, lehtokurppa, valkoviklo, tikli, hiirihaukka.

Tänä vuonna Kuusamossa havaittujen lintulajien määrä on nyt 154. Koko maassa lajeja nähty nyt 285, mikä on enemmän kuin Kuusamossa kautta aikojen lajien määrä. Kuusamossa tavataan vuodessa noin 200 lintulajia.

Teksti: Jyrki Mäkelä

Kuva: Antti Peuna